Iltalenkillä

Yksi iltalenkki uuden kodin maisemissa sai taas itseni fiilistelemään kuinka onnellinen olen juuri tästä alueesta, johon kohta pääsemme muuttamaan. Kaikki tämän postauksen kuvat otettu samaiselta iltalenkiltä, joka kuvaa kuinka ihanasti ja paljon erilaisia luonnonläheisiä lenkkivaihtoehtoja kodin ympärillä on. Meille tärkeää on päästä suoraan pihasta metsään pitkille lenkeille. Ei haittaa yhtään päästä välillä myös ihastelemaan upean Hvitträsk -järven maisemia. Tai kävellä järvelle iltauinnille helteisenä kesä-iltana. Realistisesti ajateltuna nuo hellepäivien iltauinnit ei varmaan kovin todennäköisiä Suomen ilmastossa ole, mutta hei ainahan sitä voi haaveilla. 

Mehän rakastuimme tonttiin "ensisilmäyksellä" juuri meille täydellisen sijaintinsa vuoksi.  Tiesimme heti molemmat, että tähän haluamme rakentaaa. Juuri tähän. Sitä tunnetta on hyvin vaikea selittää.  Kuinka lähellä olikaan ettemme olisi saaneet tonttia ostettua, sillä myyjä otti tontin pois myynnistä vaikka tarjosimme tontista täyden hinnan. Luojan kiitos myyjä tuli toisiin ajatuksiin parin kuukauden päästä ja myi tontin meille.

Luonto tulvii sisään ikkunoista, lintujen laulu kantaa sisään asti eikä autojen melulla tai katuvaloilla ole sijaa. Tutkimuksen mukaan linnunlaulu vaikuttaa ihmiseen luonnostaan rauhoittavasti sekä lisää onnellisuutta. Kelpaa. Maallahan me nytkin asutaan, mutta tässä on naapurit, asfalttitie ja katuvalot aivan liian lähellä. Ihan erilaisen rauhan saamme uudessa kodissa. Ei naapureita, ainoa hieman näkyvä naapuri on valmennustalli ja näin entisenä kilparatsastajan hevostallin läheisyys ei haittaa yhtään, päinvastoin.

Ja mikä parasta, sivistys ja kaupunkielämä on vain puolen tunnin matkan päässä. Välillä se tuntuu hassulta, että koti on niin lähellä Helsingin keskustaa, mutta silti aivan maalla ja hirvet, peurat, sudet ja ketut kuljeskelee pihalla. En kaipaa ollenkaan kaupunkielämää, mutta onhan se ihanaa, että se on tarvittaessa lähellä. Mikäli tanssijalkaa vaikka kutkuttaisi. Eipä ole kyllä raksa-aikana kutkuttanut ollenkaan. Joko olen tullut vanhaksi tai toivottavasti se johtuu vain tästä kroonisesta raksa-aikaisesta väsymyksestä. 

Itse tontista voi lukea lisää täällä "The tontti"

Tontti ilmasta käsin täällä "Maisemat ilmasta käsin"

Saako jo shoppailla?

Meillä ei ole edes lopullista rakennuslupaa vielä, mutta mun tekisi jo mieli niiiiiiiin paljon shoppailla vaikka ja mitä ihania sisustusjuttuja uuteen kotiin. Huonekaluja ei (onneksi) toki vielä tässä vaiheessa pysty ostamaan, kun emme tiedä miten kaikki muotoutuu nykyisten huonekalujen kanssa, mutta eikös pientä tarpeellista sisustusta ole ihan ok jo ostaa? ;)  Tähän asti oon jotenkin malttanut mieleni, mutta eilen Stockmannilla oli kanta-asiakkaille kaikki kodinosaston tuotteet -15 %. Siihen siis katkesi mun selkäranka. Maltilliseti matkaan tarttui Gantin tyynynpäälliset, koirille täydelliset mustavalkoiset ruokakipot sekä koirien leluille kori, joka osoittautui niin ihanaksi, että näitä täytyy ehdottomasti hakea lisää. Ihanasti sain kotiintullessa synninpäästön mieheltäni, joka totesi että onhan se nyt järkevämpää ostaa pikkuhiljaa, kuin kaikkea kerralla muuton yhteydessä. Aivan. Fiksu mies.

Ps: Unelmia ja rakennushommia löytyy nyt myös facebookista. Varsinkin rakennusvaiheessa fb päivittyy varmasti hieman realiaikaisemmin, joten käykäähän tykkäämässä sivusta.

Koiraihmisen koti

Meidän perheeseen kuuluu kaksi shetlanninlammaskoira ja varmasti myös tulevaisuudessa tulee aina pari nelijalkaista perheeseen kuulumaan. Joten meidän kodin suunnittelussa on myös otettu alusta asti huomioon karvakorvat. Olen itseasiassa yrittänyt etsiä muista rakennusblogeista, mitä muut koiranomistajat ovat ottaneet huomioon kotia rakentaessa noin niinkuin koiran näkökulmasta, mutta en ole oikein löytänyt. Yritän muistaa itse kirjoittaa aiheesta enemmänkin projektin edetessä.

Lattiamateriaalissa emme sen suuremmin huomioi koiria. Meille tulee laminaatti ja eteiseen laattalattia, näin olisi tullut myös ilman koiria. Meillä on melko pieniä koiria, molemmat alle yhdeksänkiloisia ja laminaatti on toiminut ja kestänyt aivan loistavasti edellisissä kodeissa. Sävyä mietin kylläkin melko tarkasti siinä mielessä, että siinä ei saa näkyä jokaikinen pienen pieni likaläntti. Niissä on meinaan selvästi eroja. Juuri vaihdoimme nykyisessä kodissa tumman wenge sävyisen lattian enemmän harmahtavaan wenge kyoto sävyyn ja on ollut kyllä melko valtava ero, kuinka likaa näkyy lattiassa. Voin kertoa, että on tullut pestyä vähän harvemmin lattiaa, tiedä onko sekään nyt sitten hyvä asia. Tietää siis suunnilleen minkälaista lattiasävyä suunnittelemme myös uuteen kotiin.

Seuraava hyvin hyvin tärkeä aihe on kuran poistaminen. Suomen oloissa ja kahden pitkäturkkisen koiran kanssa eläessä ja ulkoillessa kuralta ei voi välttyä. Itse pidän ehdottoman tärkeänä omaa sisäänkulkua pesuhuoneeseen, ettei tarvitse eteisen kautta pesuhuoneeseen kuraisena kävellä. En myöskään toivo, että meidän ihmisten suihkuista löytyy koirankarvoja tai hiekkaa. Näin ollen meillä koirat kulkevat kuraisina suoraan kodinhoitohuoneeseen oman oven kautta. Heti kodinhoituhuoneen astuessa vasemmalta löytyy "koirien suihku". Näin ollen koiria ei tarvitse kuljettaa eikä pestä pesuhuoneessa. Koirien suihkun viereen tai yläpuolelle tulee sitten kaappi missä säilytetään iso läjä koirien pyyhkeitä. 

Kolmas iso asia tulee olemaan koirien ruokailu paikka. Itse en hirveästi tykkää, että koirat parveilevat keittiössä. Meillä asustaa myös hyvin hyvin ahne pieni possu, joka kovin mielellään hinaisi itseään keittiön puolelle, kun siellä kokkaillaan. On siis helpompi, ettei niiden koskaan tarvitsisi sinne hengailemaan tulla. Näin olleen koirien vesikippojen paikka täytyy miettiä, sillä jollemme toivo koiria keittiöön ei niiden vesikipotkaan siellä voi olla. Koiran ruoat sijoitetaan kodinhoitohuoneeseen ja olen myös ajatellut että koirat siellä ruokitaan. Näitä nyt ehtii onneksi vielä moneen kertaan miettimään, ainut asia mikä tuli pohjapiirrustusvaiheessa  sekä lvi-suunitelmassa jo ottaa huomioon oli tuo koirien suihkun paikka.