Long time no seen

Hellurei! Pitkästä aikaa. Hengissä ollaan ja kaikki loistavasti täällä. Kevät on ollut vain töiden, agilityharrastukseni sekä tietenkin rakentamisen vuoksi sen verta kiireinen, että jostain on ollut pakko tinkiä ja nyt se on ollut blogin kirjoittamisesta. Ihana huomata, että edes muutamat on jääneet kaipaamaan, kun kyselyjä blogin päivittymisestä on tullut. Kesäloma jo häämöttää, joten eiköhän blogikin pääse pian normaaliin viikottaiseen postaustahtiinsa.

No missäs rakentamisessa sitten oikein mennään? Hommat etenee koko ajan, mutta välillä tuntuu toki että tuskaisen hitaasti. Harri oli talvella paljon raksalla hommissa, joten työnteko hänelle jäi vähemmälle ja sehän näkyy tietenkin myös meidän lompakolla, jonka vuoksi Harri on kevään joutunut keskittymään enemmän taas siihen työntekoon. Rakennusbudjetti alkaa olemaan aika lailla käytetty ja loppurakentamiset (joita on siis vielä paaaaaaljon) täytyy kaivaa ihan sieltä oman lompakon pohjalta, joka tietysti hieman hirvittää. Onneksi pystymme itse jonkin verran yrittäjänä ja osa-aika yrittäjänä vaikuttamaan kuinka paljon töitä teemme. 

Tiedättekö muuten, pakko kertoa teillekin, kun tuossa ehkä noin nelisen vuotta sitten päätettiin olla hulluja eli lähteä omatoimirakentamaan niin mun ainut ehto oli, että muutetaan sinne vasta kun talo on V-A-L-M-I-S.  Tämä ajatus lähti siitä, että meidän edellinen koti oli omakotitalo, jonka Harri remontoi kirjaimellisesti lattiasta kattoon ja viimeiset viimeistelyt edelliseen kotiimme tehtiin varmaan tuntia ennen ensimmäistä näyttöä, kun olimme myymässä asuntoa. En halunnut samaan tilanteeseen asumaan keskeneräiseen kotiin, mutta kuinkas kävikään. Nyt voi ehkä jo nauraa asialle, mutta ei se kyllä joka hetki ole naurattanut, kun taas asuu keskellä rakennustyömaata ja tulee asumaan vielä ainakin vuoden loppuun asti. Ellei satu lottovoitto osumaan kohdalle ja Harri pysty jäämään kokopäivärakentajaksi.

Ehkä pelottavinta on se, että tähän keskeneräisyyteen tottuu. Päivät, viikot jopa kuukaudet kuluu ja sitä huomaa, että keskeneräisyys ei enää ärsytäkään yhtä paljoa. Varmaan keskeneräisyyttä enemmän ärsyttää se tosiseikka, että edelleen täytyy jättää kaikkia mukavia menoja väliin, jos haluaa että kotona etenee hommat.

Täällä blogin puolella tulen esittelemään joka ikisen tilan materiaaleineen, mutta vasta kun tilat ovat viimeistä listaa myöten valmis. Ja tällä hetkellähän täältä ei sellaista tilaa löydy. Keittiö, kylpyhuone, sauna ja olohuone lähestulkoon valmit, mutta mutta jotain pientä niistäkin puuttuu ja perusteellisen esittelyn haluan tehdä vasta, kun viimeinenkin lista on paikallaan. Keskeneräisiä tiloja meillä sitten riittääkin, koko yläkerta, kodinhoitohuone sekä alakerran vessa (toki se on jo käyttökunnossa, ettei sentäs tarvitse bajamassa käydä :) ja terassi on vielä kesken, näin kesäaikaan sapettaa muuten aika paljon olla ilman terassia, onneksi on iso piha.

Huomenna tulossa kuvia ja tekstiä kuulumisista ja  kevään raksailuista, joten stay tuned!