Talvi apuri

Parisen viikkoa sitten saimme apurin talveksi tontille lainaksi isältäni. Me kutsutaan häntä gaattoriksi, mutta jonkinlainen monikäyttöajoneuvo se maahantuojan kotisivujen mukaan. Siitä tulee varmasti olemaan meille valtava apu. Päätyönään se asustelee meidän mökillä ja auttelee metsällä sekä metsästyksessä, mutta jotta sillä ei tulisi yksinäinen talvi niin ensi talven se auttelee meitä lumitöissä. Kuten kuvista näkyy siitä on ollut tähän mennessä jo valtava apu. Asumme myös niin lähellä tonttia, että sillä voi hurautella myös talojen väliä. Ennen lumien tuloa siihen vain pitäisi löytää vielä aura eteen. Näin naispuolisena en ajatellut koskaan olevani näin innossani jostain ajoneuvosta, mutta onhan se aika söpö ja näpsäkkä.

Tontilla ei ole tapahtunut mitään suurempaa raportoitavaa, vuorokauden tunnit ei kertakaikkiaan ole riittänyt siellä oloon juuri nyt. Ulkona alkaa olla aika ajoin jo hyvin kylmää ja märkää, joka myös rakentamista hidastanut.  Tai oikeastaan enemmänkin havahduimme asiaan, että meillä loppuu jossain vaiheessa pankin rahahanat, joten meidän tulisi ehkäpä todenteolla alkaa miettimään oman kotimme myyntiä. Näinpä ollen vietimme koko viime viikonlopun nykyisellä kodillamme siivoten ja pihaa laittaen. Kesä ja syksy on mennyt niin pitkälti tontilla, että nykyinen koti on ollut lievästi sanottuna hieman hunningolla. Kun koti olisi tarkoitus pian saada myyntiin, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin alkaa pitämään täälläkin paikat kunnossa. Emme halua väliaikaisesti muuttaa vuokralle, joten tulemme muuttamaan varmasti keskeneräiseen taloon. Tottakai sen tarvitsee muuttotarkastus läpäistä, mutta näillä näkymin muutamme sisään alakerran valmistuessa ja yläkertaa viimeistellään sitten asuessa siellä. Tässähän on aina se riski, että sisäänmuuton jälkeen iskee lamaannus ja asutaan siellä monta vuotta keskeneräisessä talossa, mutta meillä ei taida olla muuta vaihtoehtoa.