sunnuntai 10. maaliskuuta 2019

Alkuvuoden raksailut

Huhheijaa. Täällä edetään jo maaliskuuta, mutta itse ei vain meinaa pysyä vauhdissa mukana, sillä just vastahan vaihtui uusivuosi niin miten voi olla jo maaliskuu. Maaliskuu- ja huhtikuu on ihan lempikuukausia minulle. Valon määrä ja kevään tulo saa minut ainakin heräämään henkiin ja hymyn korviin. Voi kesä, kuinka täällä Sinua odotetaankaan.  Rakentaminen on hidastanut entisestään sillä Harri on palannut töihin ja hommia edistetään. Nyt Harri on vielä lomailemassa alpeilla, joten täällä ei tapahdu siivousta ja sisustamista lukuunottamatta mitään. Kun Harri palaa lomiltaan niin pitäisi päästä eteisen viimeistelyyn, kodinhoitohuoneen kalustamiseen sekä koirasuihkun rakentamiseen ja sauna tarvitsee vielä katon, lauteet ja kiuaksen paikalleen. Meillä on hieman vääntöä asiasta että missä järjestyksessä nämä kyseiset työt tehdään, joten saa nähdä kumpi meistä voittaa tämän väännön. Ei varmaan tarvitse veikata kummasta päästä listaa Harri haluaisi aloittaa ja kummasta päästä minä. Eiköhän se pian selviä täällä blogin puolellakin minkälaiseen kompromissiratkaisuun tässä päädymme.

Ennen kuin selviää mitä meillä seuraavaksi rakennetaan niin hypätään ajassa tammikuun alkuun ja käydään hieman läpi mihin meidän aika alkuvuoden aikana on raksalla mennyt. Joulukuussa aloitettiin kylpyhuoneen teko ja tammikuun alusta alkoi kylpyhuoneen laatoitustyöt ja samalla laatoitettiin toki saunan lattia. Ensin laatoitettiin seinät alimmaista riviä lukuunottamatta, sitten lattia ja lopuksi alimmainen rivi. Tarkempi postaus kylypyhuoneesta tulossa kun se valmistuu kokonaan. Käyttökunnossa on, mutta ei se vielä valmis ole. Myös Vieser Line lattiakaivon asennuksesta kirjoitan erikseen.

Meinasi hieman taas stressitasot nousta kun tajusimme että olemme tilanneet kaksi pakettia liian vähän lattialaattaa. Samaa laattaa tuli meille alakerran vessaan, kylpyhuoneeseen ja saunan lattiaan. Mielestämme me niin moneen kertaan ne laskettiin ja tarkastettiin ja ylijäämää piti olla mutta niin vain lopputulemana laatat loppuivat kesken. Laattaa kyllä löytyi mutta alkoi jännitys löytyikö samaa polttoerää. Ajoin itse laattaapisteen varastolle tarkistamaan mitä polttoeriä niillä oli jäljellä ja kävi niin että siellä oli yksi paketti samaa polttoa ja yksi eri polttoa. Kyllähän niissä eron huomasi, mutta tarvitsimme loppujen lopuksi vain yhden laatan toisesta paketista (eri poltolla) ja ei sitä kyllä lattiassa kukaan ole nyt huomannut mikä laatta on eri polttoa. Onneksi on eläväiset laatat. Tästäkin kämmistä selvisimme siis ehjin nahoin, vaikka tosissaan stressikäyrät alkuun pompsahtivatkin.














Tammikuu ja helmikuun alkupuolikin vierähti siis täysin kylpyhuoneen ja saunan parissa. Helmikuussa kaiken muun pientyön lisäksi asennettiin vierashuoneeseen liukuovikaappi sekä Harri rakensi meille keittiön ruokapöydän. Esitellään pöytä seuraavassa postauksessa.



sunnuntai 24. helmikuuta 2019

Hitaasti mutta varmasti?


Rakennusvuosi 2018 on muuttunut rakennusvuodeksi 2019. Ajattelin meidän olevan niitä 2018 rakentajia, mutta taidamme yhtä lailla olla vielä vuoden 2019 rakentajia. Niin tai olimmehan me jo 2017 rakentajiakin. Onpa hurjaa ajatella, että meidän ajatukset on pyörineet tässä talossa ja rakentamisen ympärillä jo vuoden 2015 elokuusta alkaen. Huhheijaa, se on pitkä aika. Plus, että se on henkisesti aika raskasta aikaa, jatkuvasti täytyy miettiä päätöksiä, jatkuvasti on jokin asia tekemättä, jatkuvasti pitäisi olla kilpailuttamassa tuotteita tai jatkuvasti useat päätökset pitäisi saada maaliin. Kun pidät vapaata niin on vaikea olla potematta huonoa omatuntoa kaikista niistä tekemättömistä töistä.  Ihan sama missä sitä on tai mitä tehdään, kun ollaan muualla kuin tekemässä rahaa (eli töissä), jotta voimme rakentaa niin on aina vähän huono omatunto. Odotan sitä hetkeä kun voi hyvällä omallatunnolla pitää vapaaviikonlopun ja ihan vain olla tekemättä mitään, ilman että usean kilometrin pituinen to-do lista painaa takaraivossa. Edes yksi ilta maata sohvalla tekemättä mitään ilman sitä huonoa omatuntoa.

Tää rakentaminen on jotenkin jo niin syvällä meissä, että vaikea tajuta että kyllähän tää joskus loppuu ja kaikki on valmista. Vai loppuuko sittenkään? Toivottavasti, mutta muutama vuosi täytyy kyllä vielä odottaa. Yläkerta on vielä rakentamatta, terassi, etupihan katos, autotalli, kellari on aivan kesken, piha on vielä kirjaimellisesti "pommin" jäljiltä ja pihaa on melkoisesti.  Niin ja pihasaunakin meillä on haaveissa saada rakennettua. En tiedä kyllä millä rahalla. 

Mutta missäs nyt mennään? Talo saatin kuin saatiinkin muuttokuntoon, mutta onhan täällä vielä paljon kesken. Yläkerta on kesken, sauna on tekemättä, kodinhoitohuone kesken, keittiö viimeistelemättä ja alakerran vessaan pitäisi vielä lisätä seinille yksi mikrosementtikerros  sekä paneloida takaseinä, muutamat seinät kaipaa vielä maalia ja ja ja.. kyllähän lista pitkä on kun siihen lisää vielä edellisessä kappaleessa mainitsemani.

Ja mikäs meitä sitten on oikein viivyttänyt? Kaipa me yritettiin olla realistisia aikataulun suhteen, mutta ei sitä vain voinut tajuta kuinka paljon aikaa menee kun yksin tekee. Hyvä, ettei tiedetty miten läskiksi meidän aikataulutus meni, sillä olisimmeko uskaltaneet lähteä tähän projektiin. Emme varmaan. Siinä vaiheessa kun olemme aikatauluttaneet meidän projektia niin olemme ajatelleet että meillä olisi ulkopuolista apua, mutta loppujen lopuksi olemme ulkoistaneet vain seinien tasoituksen ja päivän ajan meillä oli putkimies tekemässä kytkentöjä. Ja se seinien tasoitus meni niin vihkoon, että sitä teimme viikkotolkulla lopulta itse. Eli se oman työn lisääntyminen ehkäpä noin 50 prosentista sinne varmaan 95 prosenttiin on nyt varmasti  se suurin syy miksi olemme useita kuukausia aikataulusta jäljessä. Osasyynä tottakai raha, mutta välillä tuntuu että suurimpana syynä on se, ettei Harri ole oikein halunnut käyttää ulkopuolista apua. Se kun ei todellakaan ole helppoa löytää satavarmaa ammattilaista, johon voi luottaa ja olla varma että rakentamisen laatu ja tekeminen on yhtä kovaa kuin itse rakentamana.

Huomaan että verrattuna muihin rakentajiin me ollaan mietitty yksityiskohtia ihan julmettoman pitkään. Hiotaan päätöksiä ehkä liiankin pitkään ja täydelliseksi, vaikka oikeasti täydellisyyttä ei ole olemassakaan. Ollaan myös kirjaimellisesti purettu taloa, mikäli joku asia on jäänyt häiritsemään. Tai voidaan jättää joku asia seisomaan vaikka viikoksi, jos tuntuu ettei saada järkevää päätöstä aikaan. Nämäkin ymmärrettävästi hidastuttavat projektia melkoisesti. Ja en tiedä kannattaako tätä edes myöntää, mutta löydän kyllä jokaisen pienen virheen kaikesta täällä. Tää on se ihana kamaluus kun itse rakentaa niin katsoo jokaista paikkaa niin ison suurennuslasin kautta.  Toiseen hengenvetoon olen äärettömän kiitollinen, että minun "ongelmani" ovat näin pieniä ja tiedostan kuinka onnellisessa asemassa olen, että olemme pystyneet rakentamaan ja pysyneet terveinä . Kuten sanoin meillä täytyy mennä helkkarin hyvin, jos saa harmituksen aikaan yhdestä milli kertaa milli haljenneesta laatasta. Ja ei en menetä yöunia sen vuoksi, mutta niitä ei voi olla näkemättä. Kokonaiskuvassa täällä on kuitenkin aivan täydellistä. Ei saa käsittää väärin.

Seuraava seikka on myös hidastuttanut (mutta on tavallaan myös ihana seikka), kun saa loppuun asti soutaa ja huopaa omien päätöksien kanssa ja muokata taloa. Jokainen työvaihe kun tehdään omin pikku kätösin niin päätöksiä voi venyttää äärimmilleen ja ottaa takapakkiakin tarvittaessa. Esimerkiksi ilta ennen lattialämpöputkien vetoa yläkertaan vielä muutettiin huoneiden paikkaa.  Tai seinien levytysvaiheessa keksin haluta hyllyt rakenteisiin työhuoneeseen ja rakas mieheni sen toteutti. Meillä (vai pitäisikö sanoa mulla) vain mieli muuttuu niin usein enkä mitenkään kykenisi lyömään jokaista pistorasiaa ynnä muita vastaavanlaisia päätöksiä pahimmillaan monta kuukautta ennen talon elementtien saapumista.

Tällaisia ajatuksia sunnuntai-iltaan. Seuraavaksi onkin sitten tulossa alkuvuoden raksakuulumisia. 

sunnuntai 10. helmikuuta 2019

Täydellinen laattapari


Instagramin kautta tuli niin monta viestiä kylpyhuoneen laatoistamme, että ajattelin avata valinnat myös täällä blogin puolella. Meillä ei ollut mitään selkeää visiota minkälaiset laatat haluamme kylpyhuoneeseen kun tähän projektiin lähdimme, muuta kuin että ne ei saa olla tylsät. Tämä oli yksi syy miksi aikoinaan sisustussuunnittelijan palkkasin. Halusin ettei uuden kodin sisustusmateriaalivalinnat varmasti jää liian tylsiksi. Nähtyäni alla olevan kuvan  (joka onkin vilahtanut aikaisemminkin blogin puolella) Pinterestistä, oli täysin selvää minkälaiset laatat haluan.  Hauskinta tässä oli, että ennen kuin tapasin sisustussuunnittelijan kanssa hän pyysi minua kerämään silmää miellyttäviä kuvia Pinterestistä ja hän oli myös tehnyt kollaasia ja tämän kyseisen kuvan olimme molemmat bonganneet.

Lähdimme siis sisustussuunnittelijan kanssa etsimään vastaavaantyyppisiä laattoja yhdessä Kaakelikeskuksesta ja ABL-laatoilta. Kaakelikeskukselta löytyi heti täydellinen laatta, Inter Domus Bianco koossa 60x60 cm. Kyseinen laatta ei kuitenkaan sovellu lattialaataksi, sillä se on liian liukas lattialla. Näinpä alkoi lattialaatan metsästys. Onneksi ei tarvinnut kauaa metsästää vaan täydellinen lattialaatta löytyi myös Kaakelikeskukselta, Uni Board Dust koossa 60x60 cm. Kävimme läpi kymmenittäin vaihtoehtoja näiden jälkeenkin, mutta mikään ei sytyttänyt, joten valinta oli äärimmäisen helppo.

Valitettavasti kaakelikeskuksella oli loppujen lopuksi toimitusvaikeuksia Inter Domus Biancon kanssa ja jouduin metsästämään laattaa muualta. Olin jo selvittämässä miten saan laatan valmistajalta Espanjasta tänne Suomeen, mutta onneksi soitin vielä Laattakeskukselle ja sitä kautta sain laatan alle kuukaudesta Espanjasta tänne ja vielä selvästi Kaakelikeskusta edullisemmin. Ei muuten pääse laatat oikeuksiinsa kuvissa ollenkaan, vaan ovat kyllä livenä paljon paremman näköiset.  Lisäkuvia kylpyhuoneen valmistumisestamme tulossa pian. 




tiistai 5. helmikuuta 2019

Kaipaatko uusia rakennusblogeja? Rakennusblogit päivitetty


Taas on vuosi vierähtänyt siitä kun viimeksi päivitin tämän rakennusblogi listauksen. Tämä rakennusblogilistaus on kuitenkin ehdottomasti suosituin sivu täällä blogissa. Mikäli kaipaat uutta luettavaa rakennusblogien saralla niin täältä löytyy (ja myös alta).  Ja jos joku tuleva rakentaja miettii blogin perustamista niin suosittelen ehdottomasti, varsinkin omatoimirakentajalle. Tulee hyvin arkistoitua pitkä projekti ja myös pitkän projektin tunneskaalat saa kirjattua muistiin. Linkkaathan oman blogisi, mikäli se ei vielä listalta löydy.

Suosittelen myös kääntymään Instagrammin puolelle, sieltä löytyy paljon mielenkiintoisia rakennusprojekteja kuvien ja tekstin muodossa, mm. seuraavilla hashtageillä #rakentajat2018, #rakentajat2019 tai #rakennusblogit. Meidänkin instagram päivittyy hyvin paljon blogia useammin, sitä pääsee seuraamaan täältä.





Rakennusvuosi 2019





Rakennusvuosi 2018



Rakennusvuosi 2017

Rakennusvuosi 2016


Rakennusvuosi 2015

sunnuntai 3. helmikuuta 2019

Raksavuosi 2018 part III

Syyskuussa tehtiin valtava määrä maanrakennustöitä (tai no Harri teki, minua ei edelleenkään ole turvallisuussyistä päästetty kaivinkoneen rattiin. Paljon edettiin, mutta ensi keväälle ja kesälle jäi vielä aivan valtava määrä maanrakennustöitä. Syyskuun alussa meillä kävi Sterkman Miningin porukkaa tekemässä modernia kiventyöstöä, lopputuloksena mielettömän upeita kivitöitä josta pian julkaisen hieman lisää materiaalia. Syyskuussa oli Habitare-messut, jossa on aina kiva vierailla. Viime vuoden Habitare tuli vain odotettua kalliimmaksi. Saatiin myös liesituuletin kattoon ja keittiö todenteolla käyttöön, siitä asti siellä onkin kokkailtu ahkerasti. Hups. Niin ja hei syyskuussa saimme sisävessan toimimaan. Mitä luxusta. Sen jälkeen ei ole ollut enää tarvetta bajamajalle, mutta just yksi päivä päivittelin että se pirun bajamaja seisoo edelleen tuossa pihapiirissä rumentamassa näkymiä, joten vink vink, mikäli rakennat pääkaupunkiseudulle ja harkitset bajamajan vuokrausta tai ostamista niin tule hakemaan meidän pois (ei huolta, se on käyty tyhjentämässä sekä pesemässä jo viime syksynä).







Lokakuussa podettiin raksakrapulaa ja kirjoitettiin taas kuulumisia parisuhteestaamme. Saatiin lokakuussa paljon aikaankin, vaikka näköjään blogin puolella oli hiljaista. Itseasissa koko loppuvuosi oli melko hiljainen blogin puolella, raksalla riitti hommaa, työt vei valtavasti aikaa eikä koneella tehnyt mieli notkua yhtään enempää kuin pakollista, niin ja meidän lauma kasvoi yhdellä koiralla joulukuussa. Se ei ollut suunniteltua ja koirakin jo vuoden ikäinen, mutta joskus ne suunnittelemattomat asiat voivat olla niitä parhaimpia.

Lokakuussa Harri vietti kirjaimellisesti koko kuukauden kaivinkoneessa ja kaivoi maalämpöputkea noin 750 metriä meidän pihalle. Ja näin ollen saatiin maalämpö päälle lokakuun lopussa. Kreivin aikaan, sillä melkoisen kalliiksi olisi tullut sähköllä lämmittää 400 neliöitä talven ajan. Talvea varten teimme puuhommia, jotta saimme takkaan puita talveksi. Lokakuun paras hetki ainakin itselleni oli kun saimme koko alakertaan asennettua laminaatin. Jeejeee. Ja siinäkin parasta oli nähdä, että valitsemamme laminaatti näytti meidän silmään aivan täydelliseltä.






Marraskuussa asentelimme ja tutuistumme toden teolla free@homeen, josta kirjoitan teille pian informatiivisen postauksen, jota on kyselty. Alkukuusta Harri vietti paljon aikaa meidän yläpohjassa ja eristeli iv-putkia, viimeisteli katto-ikkunaa ja piipun läpivienti ja putkitti radon-ja viemärituuletuksen. Ja kun kirjoitin paljon niin todella tarkoitin sitä, tuntu että se oli siellä vaikka kuinka kauan, mutta kaipa noissa hommissa vaan kesti, tai sitten se istu vain juomassa olutta siellä. Kun yläpohja saatiin valmiiksi tilasimme Ekovillan puhaltamaan puhallusvillat meidän yläpohjaan. Marraskuussa kävi myös Kourutek asentamassa rännit sekä kattoturvatuotteet katolle. Niin ja Harrin mielestä kuun parasta hetki oli varmaan telkkarin asennus. Tämä varmaan kertoo paljon työjärjestyksen priorisoinnista, kun telkkari asennettiin tässä vaiheessa. Ihanasta katto-ikkunastamme kirjoitin marraskuussa blogiin.





 





Joulukuu aloitettiin eristämällä alapohjaa, jotta talo pysyy lämpimämpänä. Rappaus jäi ensi kesälle, joten hieman on rumannäköinen pohja ulkoata tämän talven ajan. Niin ja pähkäiltiin kuumeisesti suihkuvalintoja ja itseasiassa tämä suihkupähkäily on jatkunut tähän päivään asti. Ansaitsee aivan oman postauksensa. Koko loppukuun Harri keskittyikin sitten alakerran kylpyhuoneeseen, eli vetämään viimeisiä sähköjohtoja paikoilleen,  levyttämään seiniä ja vesieristämään kylpyhuoneen seinät. Kattava postaus meidän kylpyhuoneesta tulossa piakkoin, se on meinaan kattoa vaille valmis. Katon kanssa törmättiinkin taas kerran melkoisiin haasteisiin, joten katsotaan miten sen kanssa käy ja siitäkin lisää tuonnempana. Ihan ei joulusaunaan päästy ja itseasiassa vietettiinkin joulu Espanjassa iskän asunnolla. Ensi vuonna päästään joulusaunaan ihan kotona (ei tarvitse matkustaa Espanjaan asti joulusaunaan) ja aivan varmasti myös haluamme viettää jouluaaton kotona.






Yes, viimein päästään nykyhetkeen ja kertomaan tammikuun raksailuista.