tiistai 12. joulukuuta 2017

Mistä me olemme oikein lähteneet liikkeelle?



Kysytyimmät kysymykset tässä taloprojektissa varmasti on, että koska pääsemme muuttamaan ja  mistä kaikki meillä talon suunnittelussa on lähtenyt liikkeelle. En edelleenkään pysty vastaamaan ensimmäiseen kysymykseen koska pääsemme muuttamaan, mutta kysymykseen mistä lähdimme liikkeelle talon suunnittelussa onneksi edes pystyn vastaamaan. 

Meissä kummassakaan ei ole arkkitehdin vikaa, mutta hyvin selkeä kuva oli minkälaisen kodin haluamme. Emme myöskään halunneet käyttää monia tuhansia euroja arkkitehtiin, joten lähdin etsimään mahdollisimman lähellä olevaa pohjaa ns. valmiista valikoimasta. Ulkoasultaan löysin Design Talon valikoimista (195 Moderni Käpylä) silmiä miellyttävän talon, mutta pohja ei taas oikein osunut. Lappli-talon valikoimasta (Lappli C 181) löysimme sekä pohjaltaan että ulkonäoltään sen näköisen talon, joista lähdimme muokkaamaan oman näköistä taloamme.

Tontin ostettuamme vierailimme tontilla usein ja tutkimme mm. auringon valon käyttäytymistä sekä tontin pinnan muotoja, josta meille syntyi hyvä käsitys siitä mihin kohti tonttia talon haluamme sijoittaa. Pienillä tonteilla talon paikkaan ei toki ole edes mahdollista vaikuttaa.

Myöskin meidän ajatukset talon paikasta onnistui kunta romuttamaan ja alkuperäisen suunnitelmasta poiketen jouduimme kunnan päätöksellä rakentamaan toivottua alemmas sekä muokkaaman talon mallia 2-kerroksisesta 1, 5 kerroksiseksi.

Sisätilojen suunnittelu lähti meillä liikkeelle kirjaamalla tilat mitä haluamme kotiin ja mitä toiveita meillä oli kodille. Meidän toiveista kirjoittelin helmikuussa täällä. Kaavamääräykset tai taloon käytettävä budjetti voi asettaa tiukat reunaehdot talon suunnittelulle. Meillä onneksi kaavamääräys antoi vapaat kädet 400 m2 asti, mutta toki budjetti ei valitettavasti ihan kaikkeen taipunut. Tällä tavoin meille hahmottui meidän tuleva koti. Me suunnittelimme kodin omia tarpeitamme varten eli tarkoitus olisi pidempään siinä viihtyä. Ulkonäkö ja pohja on tietenkin tärkeä, mutta sisustus tekee talosta kodin.

Suosittelisin käymään mahdollisimman useissa talonäytöissä, joita moni talotoimittaja järjestää.  Nähdä myös livenä erilaisia ratkaisuja eikä vain paperilla. Miettiä jokaisen talon kohdalla mikä niissä on huonoa ja mikä hyvää, mitä et missään nimessä haluaisi ja mikä on ehdottoman hyvä ratkaisu. Ehdottomasti suunnittelussa on käytettävä myös ammattilaisen silmää, sillä talon suunnittelu on liian iso investointi pilattavaksi amatöörimaisella suunnittelulla.

Näin jälkikäteen viisaampana, kun tuossa hetkessä olin, suosittelen kyllä käyttämään mahdollisimman paljon aikaa ja rahaa itse suunnitteluvaiheeseen. Siihen käytetty aika vähentää myös epämieluisia yllätyksiä sekä yllätyksiä budjetissa. Sisustusuunnittelija kannattaa myös ottaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa projektiin mukaan. Olen tyytyväinen tulevaan kotiin, mutta kyllä on tullut useampi tilanne vastaan, jossa olisi kannattanut "paperilla" suunnitella paremmin. Nooh, seuraavaa kotia rakentaessa olemme sitten viisaampia :) 



Talotoimittajien suosituksia kysytään lähes päivittäin erilaisissa facebookien ryhmissä. Kaikista talotoimittajista varmastikin löytyy sekä negatiivista että positiivista sanottavaa. Tarkkana saa olla kaikkien kanssa. Moni turvautuu etsimään vastauksia internetin keskustelupalstoilta josta löytyykin melkoisesti mielipiteitä, joita täytyy osata suodattaa. Varsinkin suomalaisilla on tapana muistaa kertoa vain ne negatiiviset kokemukset sekä värittää tarinaa. Aidoimman palautteen saa tuttavilta, jotka ovat rakentaneet, mutta aina ei lähipiirissä ole tarpeeksi rakentajia tarjolla.

Hyväkin talotoimittaja voi flopata huonolla asennusporukalla, ne kun suurimmaksi osaksi ovat alihankintana, joten sieltä voi vastaan tulla vaikka ja mitä. Olisin siis hyvin tarkkana asennusporukan valinnassa enkä itse uskaltaisi antaa siihen talotoimittajille vapaita käsiä. Tämän vuoksi emme ottaneet talotoimittajaltamme asennusporukkaa vaan valitsimme asennusporukan itse. Myös kyseisen asennusporukan referenssejä kannattaa kysyä ja olla vaikkapa ihan suoraan yhteydessä edellisiin rakennuttajiin.

Talon muokattavuuteen kiinnittäisin huomiota. Pystytkö aidosti muokkaamaan talomallia vai muokkaamaan vain pieniä yksityiskohtia? Vertailu eri talotoimittajien kesken kuitenkin paljasti sen, että osa talotoimittajista mainosti kyllä sivuillaan muokattavuutta, mutta todellisuudessa näihin muutoksiin  suhtauduttiin nihkeästi tai niitä ei pystytty toteuttamaan eri asioihin vedoten. Lappli-talojen kanssa tämä puoli ainakin toimi hienosti ja pystyimme muokkaamaan yhdessä talomyyjämme arkkitehdin kanssa pohjaa vaikka ja kuinka paljon.

Asiakaspalvelun tulee toimia alusta asti, mikä toivottavasti on itsestäänselvyys. Omakotitalon rakentaminen on ensinnäkin valtavan iso päätös sekä pitkä prosessi ja on tärkeää että palvelu toimii alusta alkaen. Asiakaspalveluun on helppo kiinnittää huomiota jo ensimmäisestä kohtaamisesta alkaen. 

Nyt saan varmaan jonkun talotoimittajan niskaani, mutta sanonpa kuitenkin. Tässä on tullut blogin kautta sekä puskaradion kautta melko ikäviä tapauksia esiin. Mun mielestä huolestuttavaa on, että osa talotoimittajien myyjistä tuntuu lupaavan kuuta taivaalta ja ei ymmärrä että isot pettymykset ja budjetin totaaliset repeämiset voi aiheuttaa rakentajille henkisesti isojakin vaurioita. Olen kuullut vähäteltävän esimerkiksi maanrakennuskuluja, jotta talopaketin hinta sopisi paremmin budjettiin.

Talotoimittajia on valtavasti ja kilpailu on kovaa. Valitettavan usein kuulee hinnan olevan tärkein valintaperuste. Pitäisin kuitenkin mielessä, että talon rakenteet ovat koko rakennusprojektin tärkein investointi. Kalusteita ja pintamateriaaleja voi vaihtaa mutta talon rakenteita ei. Tiedän, talopakettien hintojen ja sisältöjen vertailu on vaikeaa. Kuluttajaviranomainen on lähivuosina joutunut ottamaan kantaa talopakettien vertailuvuuteen, mutta tekemistä vielä on talotoimittajien tarjouksien selkeyttämiseksi. Yksi henkilökohtainen ohjeeni on, että muistakaa varmistaa tarpeeksi usein mitä paketti EI SISÄLLÄ ja kirjata myös ne ylös väärinkäsitysten välttämiseksi.

Laatuun kannattaa panostaa, mutta kun kyseessä on näinkin monitahoinen asia kuin talopaketti niin miten se laatu voidaan määritellä? Ei ole helppoa talotoimittajanvalinta ja voi vain todeta, että onneksi meillä valinta on jo tehty aikapäivää sitten ja ilmeisesti valinta on onnistunut kohtalaisen hyvin, kun mitään suurempia ongelmia ei ole (ainakaan vielä) tullut vastaan.


Tässä vanhoja kirjoituksia, joissa sivutaan samaa aihetta

keskiviikko 6. joulukuuta 2017

Raksalla Suomea juhlien


"Oi katso Suomi, sinun päiväsi koittaa"
Ensiksi tärkeimmät. Hyvää itsenäisyyspäivää ja onneksi olkoon Suomi 100 vuotta. Upea tunne oli päästä nostamaan tänään malja kauniin ja upean maamme kunniaksi sekä kaikille Heille uskomattomille ihmisille, jotka olivat tekemässä tästä kaikesta edes mahdollista. Respect. Kiitollinen ja ylpeä, että Suomea saa kutsua kotimaaksi. Valitettavasti kaikki upeat juhlallisuudet pääkaupunkiseudulla jäi meiltä väliin, sillä lattiavalu painaa päälle ja tontilla on väännettävä juhlapäivästä huolimatta. Melko hienoa muuten, että meidän omakotitalo on rakennettu Suomen juhlavuonna. Ihan muuttovalmiiksi se ei tänä vuonna valmistu mutta pystytetty ainakin. 


Mitäs siellä meidän raksalla sitten oikein puuhaillaan? Edelleen valmistellaan lattiavalua kellariin ja ensimmäiseen kerrokseen. Lattialämpöputkitus tullaan asentamaan 21.12 ja lattiavalu on 22.12. Kellari alkaa valmistumaan. Putkia kulkee siellä ainakin jo niin paljon ristiin ja rastiin. Niiden sijoittelu tulee katsoa hyvin tarkkaan ja on ollut aikaavievää miettiä jokaisen putken paikka ja kaadot. 

Alkuun tekniikoita pystyi kaivamaan kaivinkoneella (onni on iso kellari tai pieni kaivinkone, jotta kellariin mahtuu kaivinkoneella), mutta nyt mennään lapioimalla, sillä valmiiden putkitusten päältä ei enää voi ajaa kaivinkoneella. 


Huomenna tontille tuodaan lattiaeristeet Thermisolilta ja viikonlopun proggiksena olisi saada ne paikoilleen. Ohjelmassa on myös sekä perjantaina että lauantaina pikkujoulut, joten tulee varmasi mielenkiintoista miten jaksaa kaiken. 

Ulkopuolella taloa on kattoa pellitetty, räystäslaudoitukset aloitettu, ikkunoihin on saatu smyygit eli täytelistat (oikeanväriset). Ensin ehdittiin asentaa vääränväriset smyygit osaan ikkunoista, kunnes vasta huomattiin, että meillehän tulee tummanharmaat eikä valkoiset.

Ja se mikä ei tontilla lopu koskaan on siivoaminen ja tavaroiden siirtely paikasta a paikkaan c, d ja ö. Meidän tontilta ei tila varmasti lopu kesken, mutta tuntuu, että kaikki on silti kokoajan tiellä ja väärässä paikassa. Ehkäpä vaatisi meiltä hieman parempia organisointitaitoja.

keskiviikko 29. marraskuuta 2017

Keskiviikko-illan pähkäilyt

Täällä raavitaan päätä meidän kodin vessojen parissa ja ajattelin jakaa pohdintojani Teillekin. Työn alla on tällä hetkellä ala- ja yläkerran vessat. Kylpyhuone ja saunaosasto on (onneksi) suunniteltu, joista kirjoittelinkin jo täällä. Vessojen laattavalinnat on vielä hyvin auki. Alakerran vessaan ei tule suihkua, joten mietinnässä on ollut jopa mikrosementti. Siitä on tullut luettua käyttökokemuksia hyvin paljon, niitä on puolesta ja vastaan. Näyttävä ja saumaton pinta houkuttaisi, toisaalta puutalo elää ja tutkitusti mikrosementti ei oikein jousta, joten epäilyttää mahdolliset halkeamat. Jostain luin vaalean harmaan mikrosementin muuttuneen parissa vuodessa rusehtavan sävyyn. Ööö, ei kiva. Vaikeita päätöksiä.

Yläkerran vessan valinnat on vielä enemmän hujan hajan. Emme edes osaa päättää mihin kohtaan sijoitamme yläkerran vessassa pöntön saati haluammeko suihkun yläkertaan vai riittäisikö alakerran kylpyhuoneen kaksi suihkua. Jotenkin ajattelin, että yläkertaan suihku tulisi, mutta kun kokemuksesta tiedän, ettei sitä suihkua tule ikinä käytettyä. Onko siis mitään järkeä sinne ehdoin tahdoin suihkua tunkea? Sen saisi myös sisustettua paljon fiksummin ilman suihkua, mutta jäänkö kuitenkin kaipaamaan suihkua? Yläkerran vessan parissa tulee raavittua päätä vielä monen monta kertaa. Onneksi tässä taitaa olla vielä muutamia viikkoja armonaikaa ennen kuin yläkerran putkitukset tehdään. 

Mä pohdin ja pähkäilin vessan kalusteiden mittoja täällä kotona, kunnes fiksu mieheni ehdotti, että jos vaikka tulisit tänne tontille ihan livenä mittailemaan ;) voisi helpottaa. Hyppäsin autoon, mutta vaikka piirsin liidulla betoniin tarkat mitat, pöntön paikan sekä allaskaappien paikat ei se tuntunut helpottavan yhtään. Miten voi olla niin vaikea hahmottaa tiloja vielä tässä vaiheessa. Kaikki näyttää pienemmältä kuin ne onkaan.


Se mikä piti jo olla päätettynä, että meille tulee sekä alakerran että yläkerran vessoihin Svedbergin Forma sarjan allas ja kaapit, KUNNES eilen eksyin Taloon.com sivuille ja löysin vielä paremman näköisen altaan ja kaapiston Bathlifelta. Hintakin vain yksi kolmasosa Svedbergin tuotteesta, joka miellyttäisi lompakkoa ja varsinkin Harrin mieltä kovasti. Ne eivät kuitenkaan vielä päätyneet ostoskoriin, kun vaikka tuotteen arvostelut lupaa hyvää, mutta uskallanko siltikään ostaa sikaa säkissä. Näitä kun ei livenä pääse näkemään ennen toimitusta. Tarjous päättyy huomenna, joten vuorokausi aikaa tehdä päätös. Päänraavinta siis jatkuu.








sunnuntai 26. marraskuuta 2017

Meidän kylpyhuoneen pelastus -Vieser Line


*Yhteistyössä Vieser

Kauniin kylpyhuonekokonaisuuden viimeistelee lattiakaivo. Rakentajille ja remontoijille on varmaan tuttua, kun ostaa hienot laatat kylpyhuoneeseen, mutta se paperilla kaunis ei toteudukaan ihan käytännössä viemäröinnin ja kallistusten vuoksi. Vai olenkohan minä ainut kenen mielestä lattiakaivo keskellä kylppäriä nousee silmille? Tai lattiakaivon päällä seisominen tuntuu epämukavalta jalkojen alla? Kylpyhuoneeseemme tulee isot 60x60 cm laatat, joka myös asettaa toki hieman haasteita lattiakaivolle. Luojan kiitos, perinteinen pyöreä tai neliö lattiakaivo ei enää ole ainoa vaihtoehto.

Onneksi törmäsin syksyllä lanseerattuun Vieser Lineen, se tulee pelastamaan meidän tulevan kylpyhuoneen. Kävimme tutustumassa Vieser Lineen sekä muihin Vieserin lattiakaivoihin tällä viikolla heidän Espoon toimistolla Harrin kanssa. Näyttävän ja modernin ulkonäon lisäksi on kiinnitetty huomiota myös hygieniaan ja puhdistukseen. Jopa minä osaan puhdistaa kaivon, kaivossa on helposti irroitettava vesilukko, joka on helppo puhdistaa ja asentaa takaisin. Vieserin lattiakaivot valmistetaan Suomessa Kauhajoella. Samassa tehtaassa lattiakaivojen kanssa valmistetaan sairaalatuotteita, kun samoilla laatustandardeilla ja tarkkuudella tehdään lattiakaivoja niin ei ihme että Vieserin lvi-tuotteet ovat markkinajohtajia Suomessa.

Tällä hetkellä sarjaan kuuluu kaksi uniikkia kansivaihtoehtoa; laatoitettava kansi, jolloin lattiakaivo on lähes huomaamaton ja tyylikäs RST-kansi, mutta stay tuned, sillä näiden vaihtoehtojen lisäksi luvassa on hienoja uutuuksia ensi vuonna. Meillä päädyttiin laatoitettavaan kanteen, jolloin lattiakaivo jää huomaamattomaksi. Mikä parasta jos tulevaisuudessa kaipaamme vaihtelua niin kansimallia vaihtamalla on helppo uudistaa kylpyhuoneen ilmettä.  Asennus on helppoa ja se voidaan tehdä joko seinän viereen tai keskelle lattiaa. Vesieristys tehdään siis täysin samalla lailla kuin perinteisiin lattiakaivoihin. Vieser Line on saanut nimenomaan kiitosta vesieristyksen helppoudesta verrattuna muihin vastaaviin lattiakaivoihin. 





 

Nyt voi taas ajatella, että onneksi meillä tuli suuria mutkia matkaan jo alkutaipaleella ja rakennamme vuoden aiottua myöhemmin, sillä ei tulisi meille muuten näin hienoja lattiakaivoja. Aika moderneita on myös "perinteiset" Vieserin lattiakaivot, joten ei meidän muiden tilojen lattiakaivot kalpene kylpyhuoneen rinnalla. Näistä kaunokaisista (hahhah kyllä kirjoitan edelleen lattiakaivoista) pitäisi valita lattiakaivot muihin tiloihin.

Pakko oli loppuun jakaa tämä video. Täähän on kuin meidän elämästä, paitsi ettei me onneksi ihan noin kovin asioista riidellä. Meidän perheessä minä olen se tunne ja Harri järjen ääni, mutta kuten videollakin selviää tästä ei tarvinnut kiistellä. Kerrankin kauneus ja käytännöllisyys osui täydellisesti samaan pakettiin. Lopputuloksena molemmat hyvin tyytyväisiä.

sunnuntai 19. marraskuuta 2017

Omatoimirakentajan henkinen jaksaminen


Palataanpas keväällä aloittamaani aiheeseen ja sivutaan myös jaksamista, kun lähestytään puoliväliä meidän projektissa. Puoliväli on ehkä kuitenkin toiveajattelua, mutta ainakin lähestytään puoliväliä. Yksi elämän suurempia ponnistuksia on omakotitalon rakentaminen itse, se ottaa lompakolle mutta  myös fyysiselle ja psyykkiselle jaksamiselle. Henkisestä jaksamisesta ei kuitenkaan puhuta tai kirjoiteta hirveästi. Tarinat kertovat valitettavasti liian usein rakentajista joilla aikataulu petti, rahat loppuivat, tuli burnoutti tai suhde päättyi avioeroon. Ei ne aina ole vain tarinoita vaan myös ihan oikeaa elämää. Oli todella surullista lukea seuraamani rakennusblogin perheen päätyneen juuri eroon. Voimia sinne.

Ja mielipiteitähän kyllä riittää ihmisillä yllättävan paljon rakentamisesta ja parisuhteesta. En ehkä liikaa pistäisi painoarvoa muiden pelotteluille.  Tuntuu, että aina jollain löytyy joku kumminserkunkaima joiden liitto päättyi eroon. Näitä "pelotteluja" kuulee ihan tarpeeksi, en ehkä kuitenkaan edelleenkään maalaisi piruja seinälle ja kuten kirjoitin aiheesta jo keväällä en usko pelkän rakennusprojektin ajavan eroon. Mihin kyllä uskon on se, että omatoimirakentaminen ei todella sovi kaikille. Tärkeintähän on tunnistaa mikä sopii itselle. Ja lähtökohtaisesti sen parisuhteen tulee olla kunnossa aloittaessa, sillä rakentaminen ei varmasti parisuhdetta korjaa. Henkilökohtaisesti voin sanoa, että se kyllä voi syventää parisuhdetta.

Perhe on kuitenkin tärkein, joten miksi myöskään ehdoin tahdoin lähteä sitä rikkomaan, jos se ei itselle sovi. Ja ainahan voi rakennuttaa, jos haluaa päästä kodin itse suunnittelemaan ja rahat riittää, mutta rakentaminen mahdotonta. Jokainen rakentaja on erilaisessa tilanteessa ja jokaisen parisuhde on erilainen projektin alkaessa, mutta kanssarakentajien kokemukset ja esimerkit voivat auttaa ottamaan erilaisia asioita huomioon. Tärkeintähän on, että molemmat ovat sitoutuneita projektiin ja asioista puhutaan, ei vain oleteta.

On kestettävä vastoinkäymisiä ja viivästyksiä, kaikki kun ei aina mene kuin siellä kuuluisassa strömsössä. On pitänyt tajuta se, että mies on KAIKEN mahdollisen vapaa-ajan siellä raksalla, toiselle osapuolelle jää se arjen pyörittäminen täysin yksin. Täytyy myös ottaa se realiteetti huomioon, ettei rakennusaikana pääse tekemään paljoakaan niitä "omia juttuja", harrastuksia,  lomamatkoja, parisuhdeviikonloppuja saati nähdä normaaliin tapaan ystäviä. Totta hemmetissä se harmittaa, kun ei ehdi nähdä kavereita ja joutuu sanomaan EI monille ihanille illanvietoille, mutta tosiystävät varmasti ymmärtää poikkeuksellisen ajanjakson elämässä eikä häviä rinnalta sen aikana. Ja olisihan se kieltämättä kiva jutella miehen kanssa joskus jostain muustakin kuin raksasta.  Ihanaa olisi myös, jos olisi enemmän aikaa huolehtia nykyisestä kodista, raksalta kotiutuessa pakollisen ruoanlaiton ja koirien hoitamisen jälkeen on kyllä hyvin suuri kynnys tarttua imuriin. Helpostipa sitä luettelisi nyt kymmeniä muitakin asioita mitä olisi ihana ehtiä tekemään.

Mikä itselläni stressaa ehkä eniten on se kaikki turha työ ja jatkuva HÄSLÄÄMINEN. Tapella laskuista, kommunikaatio-ongelmat toimittajien kanssa, yllättävien takaiskujen selvittely, meistä johtumattomat viivästykset. Me saadaan jo ihan tarpeeksia viivästyksiä aikaan itsekin, joten en toivoisi niitä yhtään muilta ostetuilta palvelun tuottajilta ilman pätevää syytä. Viimeiset viikot on ollut todella rankkaa aikaa. Yhtään kun ei helpota tämä JATKUVA vesisade ja pimeys. Asia mihin ei voi vaikuttaa, mutta vaikuttaa suuresti jaksamiseen. Tämä sateisin syksy kymmeniin vuosiin ei tietenkään olisi tarvinnut osua juuri aktiivisempaa rakentamisaikaan. Mä en todellakaan ole sokerista jopa nautin metsälenkeistä koirien kanssa sateella ja mielestäni sää on vain pukeutumiskysymys, mutta kyllä kastuminen on päässyt ihan uusiin svääreihin tänä vuonna. Tämä aamu oli hyvä esimerkki, kun eristeitä latoessa alle kahdessa tunnissa olin käyttänyt jo viidet eri hanskat ja sormet olivat niin jäässä, että meinasi tunto lähteä. Siistit sisähommat i´m waiting for You.

En ehkä myöskään tajunnut projektiin lähtiessä, miten paljon se kaikki muu vie aikaa. Olet ja teet asioita tontilla, mutta teet myös mahdottoman paljon asioita tontin ulkopuolella koneella,  mapittaen, sähköpostitse, kaupoissa juosten, kuljetuspalveluna toimien, ruokaa hakien ja toimittajien luona käyden. Päivät venyy raksalla ja syödäkin pitäisi, joten valitettavan usein on päädyttävä valmisruokaan. En tykkää yhtään, mutta tämä on yksi niistä lukuisista asioista joista on pakko ollut tinkiä, valmisruoat. Onneksi kaloreita palaa ihan tarpeeksi tontilla, joten siitä ei tarvitse huolehtia.
         
Kuulostaako hullulta? Ehkäpä, mutta jos lopputuloksena pystymme säästämään jopa satojatuhansia euroja niin se on sen arvosta. Vaikka tällä hetkellä rakentamisaika tuntuu loputtomalta, tämä on kuitenkin väliaikaista. Pitää muistaa pitää mielessä, että olemme koko ajan askeleen lähempänä meidän unelmaa ja talon valmistumista.

lauantai 18. marraskuuta 2017

Melkoista säätämistä

Jos teistä tuntuu ettei meidän talo etene niin trust me I feel you, musta tuntuu ihan samalta. Kyllähän siellä pitkää päivää (ja välillä yötäkin) totisesti tehdään, mutta tämän hetken työvaiheet tuntuu enemmänkin säätämiseltä kuin etenemiseltä.  Tavaroita siirretään paikasta a paikkaan b ja taas kahden viikon päästä löydän itseni siirtämästä samoja kamoja paikasta b paikkaan c ja sitä rataa. Joka ikinen viikonloppu löydän itseni myös siivoamasta samoja nurkkia. No taitaa se kuitenkin kertoa edistymisestä kun siivottavaa riittää. Tällä viikolla (taas) on mennyt ihan liikaa aikaa muutaman tavarantoimittajan laskujen selvittelyyn. Tarjouspyyntöjä pitäisi ehtiä lähettämään ja jatkamaan kilpailutuksia. Muutama toimittaja onkin jo odotellut meidän vastauksia (pahoittelut), vaikka sitä ei haluisi joutua myöntämään, mutta kaikkeen ei vain rahkeet nyt näytä riittävän.

Samaan aikaan aloittaneet pääsee varmaan jo jouluksi kotiin, mutta eipä kokopäivärakentamista voikaan verrata tähän meidän viikonloppuraksaamiseen. Kyllähän siellä tulee iltaisinkin puuhasteltua, mutta se tuntuu nimenomaan puuhastelulta. Pilkkopimeätä on jo viideltä ja kun saat kamat esiin ja vauhtiin niin täytyykin jo alkaa suunnittelemaan kotiin lähtöä, jotta on jollain tavalla järjissään aamulla aikaisin töissä. 

Siivoamisen ja tavarajumpan lisäksi on mm.
  • Räystäät asennettu
  • Jatkettu vuorilaudoituksia
  • Raavittu tietä puhtaaksi saviliejusta
  • Yläpihan täyttöjä jatkettu
  • Yläpihalle vievää tietä tehty kantavaksi
  • Vedetty sähköt mittauskeskukselta taloon
  • Asennettu yläpihan sadevesiputkia
  • Jatkettu kellarin ulkoseinien eristämistä
  • Tänään jumpattiin ulko-ovet sisään ja hitsit meidän pääovi on hieno







sunnuntai 12. marraskuuta 2017

Meillä valmistaudutaan lattiavaluun


Viimeiset pari viikkoa on pikkuhiljaa valmisteltu sisätiloja lattiavalua varten. Eli ontelolaattoihin porataan reikiä, joista viedään läpi ilmanvaihto, viemärit, sähkö, vesi ja lattialämmitys. Tarkoittaa myös,  että tässä vaiheessa pitää tietää kaikkien läpivientien paikat. On vaatinut siis itse poraustyön lisäksi melkoisesti suunittelutyötä, kun olemme tehneet lopullisia päätöksiä lattiakaivojen paikoista ja mittailtu tarkkaan, että kaikki tulee järkevästi oikeille paikoilleen. Tarkkana saa olla, että paikat menee kerrasta oikein. Lattiavalun jälkeen ei olisi kovin kiva tulla mitään "OHO" kommentteja väärissä paikoissa olevista läpivienneistä.

Me yritettiin välttää mitään näkyviä kotelointeja huoneissa, joten meillä tulee olemaan yksi kaappi kodinhoitohuoneesta uhrattu tekniikan läpivienneille. Alakerran vessaan joutuu tekemään koteloinnit, mutta ei haluttu mitään näkyviä kotelointeja niinpä kasvatimme vessan takaseinän seinävahvuutta,  josta voi viedä enemmänkin tekniikkaa läpi yläkertaan. Tämä pienensi noin 10 cm vessaa, mutta vältyttiin näkyviltä koteloinneilta. 



Yllä olevassa kuvassa näkyy lattiavalua varten valmisteltu muotti kellarikerroksen porrasvarauksella. Me olemme hieman (tai vähän enemmänkin) vääntäneet tästä kellarin portaikosta. Harri haluaisi, että meille tulisi alakerrasta portaat kellarikerrokseen ja itselläni aivan päinvastaiset ajatukset. Se veisi tilaa eteisestä sekä muuttaisi eteistä melkoisesti. Nyt tehtiin kompromissiratkaisu. Jätettiin porrasvaraus kellarikerrokseen eli ontelolaattoja tilatessa otettiin huomioon aukko. Mikäli me tai mahdollisesti joku muu perhe tulevaisuudessa haluaa portaat kellarikerrokseen tehdä on portaat helposti toteutettavissa myöhemminkin.

Kova hinku olisi saada lattiavalu mahdollisimman pian, mutta hommaa on vielä melkoisesti jäljellä. Isoimpana hommana on varmasti putkitukset, raudotukset, lattialämpoputkitukset sekä tyhjentää talo rakennustelineistä (jota ei voi tehdä ennen kuin kattorakenteet on valmiit). Jonkinlainen talkooviikonloppu pitäisi kääriä kokoon, jotta saisi isommalla porukalla näitä eteenpäin. Meillä ei muuten ole vielä ihan varmaa tietoa lattiavalun tekijästä, joten jos on pääkaupunkiseudulta hyviä tekijoitä niin saa suositella.

Hieman hitaastihan tässä nyt edetään, kun arkipäivät menee töissä ja iltaisin ei montaa tuntia tehokasta työaikaa ole. Tuntuu ettei kerkiä kun kaivamaan kamat esiin kun pitäisi niitä alkaa jo pakkaamaan pois. Ja tää keli. Ei tarvi varmaan kertoa kuinka paljon nää tämän syksyn sademäärät on hidastaneet ulkotöitä. Kaikki samaan aikaan aloittaneet on varmastikin pian jo muuttohommissa, mutta tälläistä tämä on omatoimirakentajilla. Tammikuussa tähän tulee onneksi muutos, kun Harri vähentää radikaalisti töitä ja keskittyy raksaan. Itse olen myös säästellyt lomaviikkoja alkuvuodelle , joten ehtii paremmin raksalla puuhaamaan. Siinä vaiheessa helpointa olisi varmaan jo ottaa makuupussitkin mukaan, kun siellä tulee kirjaimellisesti kaikki hetket vietettyä.