perjantai 27. huhtikuuta 2018

Perjantai 13.päivä



Perjantai 13. päivä oli jo pari viikkoa sitten, mutta tuntuu että lähiviikot on ollut yhtä perjantaikolmastoistapäivää kaikki päivät . Kaiken aloitti toissaviikolla minuun iskenyt mahatauti, joka vei sitten aivan sängyn pohjalle. Se tunne,  kun tietää että pitäisi tehdä vaikka mitä, mutta vessaan pitää kävellä seinistä pidellen ja muutama minuutti koneella saa voimaan todella pahoin niin ei auta kuin myöntää mahataudin voittaneen 6-0. 

Raksa on ollut hieman pysähdyksissä, kuten on voinut ehkäpä huomata. Tai pysähdyksissä on ehkäpä väärä ilmaisu, siellä on menty takaperin, eli siis jouduttu hieman purkamaan jo rakennettua pintaa. Viime kirjoituksessa kirjoitin meidän taipuneesta kattopalkista ja varsinkin siitä yhdestä palkista joka on eniten taipunut. Taipuma ei ollut vielä ylittänyt sallittua, mutta päätettiin kuitenkin varmuuden vuoksi vaihtaa palkki. Se on tällä hetkellä vielä hyvin hyvin paljon helpompaa kuin pian, kun katto on levytetty ja yläkerrassa väliseinät nousseet. Pelattiin siis varman päälle, ettei tarvitse tulevaisuudessa repiä rakenteita auki. Kyllähän sitä myös levollisemmin nukkuu, kun ei tarvitse miettiä taipuuko palkki vielä enemmän vai ei.

Tämähän menee siis täysin omaan piikkiimme tämä vaihtotyö eikä talotehtaan. Talon yläkerran lattia oli suunniteltu tehtävän kipsilevyistä. Itse päätimme vaihtaa materiaalin kuitubetoniin työn nopeuttamiseksi. Kantavuus riittikin, mutta ongelmaksi muodostui, kun nykyään pientaloissa mitataan rakenteiden värinä ominaisuuksia, jota emme osanneet ottaa huomioon. Ne laskennalliset raja-arvot ylittyivät tässä tapauksessa.

Siispä purkamaan rimoituksia ja eristyksiä. Tilattiin K-raudalta uusi paksumpi ja vahvempi liimapuupalkki, palkki onneksi saapui K-rautaan parissa päivässä. Sit ei muuta kuin hommiin.  Kevennettiin välipohjaa työntötangoilla (yläkuvissa nuo rumat keltaiset). Irroitettiin naulauskulmalevyt ja liu'utettiin palkki pois ja uusi tilalle. Tai niin se olisi mennyt jos se olisi onnistunut kuin elokuvissa, mutta tämä nyt ei mennyt ihan kuin elokuvissa.  Palkki ei halunnutkaan tulla vaihdetuksi eikä liikkunut mihinkään. Palkin toisessa päässä oleva teräspilari missä liimapuupalkki oli tuettuna, on palkin sisässä hitsattu vahvikerauta. Tämä esti palkin liikkumisen sivusuunnassa. Välipohjaa ei voinut nostaa liikaa joten ainoaksi vaihtoehdoksi jäi sahata palkki pois. Onnistuihan se viimein, mutta aivan liikaa aikaa tähän paloi. Eiköhän meidän raksalla jo vastoinkäymiset alkaisi riittämään?


Onhan muuttoa jo odotettu vuodesta 2015 asti, kun tontti ostettiin niin eihän kuukauden viivästys (TAAS) voi enää tuntua missään. Eihän. Onneksi tää vuodenaika vaan saa hymyn huulille vaikka tulisi mitä. Rakastan kevättä, mikään ei voi häiritä hyvää fiilistä kun saa kuunnella lintujen viserrystä,  nauttia auringonsäteiden lämmöstä, kirkkaista aamuista sekä vihertyvästä luonnosta. 

sunnuntai 8. huhtikuuta 2018

Raksaväsymystä ??


Tiedättekö sellaiset ihanat hitaat viikonloppu- aamut kun voi nukkua pitkään, käydä kävelyllä, syödä aamupalaa ja mennä vaikka takaisin sänkyyn tai lähteä salille tai shoppailemaan tai tehdä mitä tahansa mikä sillä hetkellä tuntuu hyvältä? Mä en tiedä, koska sellaisia aamuja ei ole ollut VUOTEEN?! Niin että jos haluat pitää kiinni hitaista viikonloppu-aamuista ja mietit omatoimirakentamista niin unohda koko juttu. Kukaanhan ei kiellä pitämästä vapaa viikonloppua, mutta kyllähän ne aikataulut tuntuu aina puskevan päälle ja kun viikonloput on sitä kunnon tehokasta raksa-aikaa niin onhan siellä oltava.

Tästä voi ehkä henkiä pientä raksaväsymystä. Tavallaan ehkä joo. Toisaalta tuntuu ettei ole raksaväsymystä ilmassa, meillä kuitenkin jo horisontissa muutto häämöttää niin kyllä nyt pitää JAKSAA. Mutta jos olemme ihan rehellisiä niin kyllähän me varmaan ollaan todella väsyneitä. Huomaa ettei vaan jotenkin salli itselleen, että saisi olla väsynyt. Eihän mulla ole kuin talon rakennus, arjen pyörittäminen, kaksi työtä, koirat ja harrastukset. Muilla voi olla raskaampaa, joten onko sallittua myöntää olevansa väsynyt. Mä olen ainakin vuoden aikana oppinut uusia puolia itsestäni. Välillä sitä on niin väsynyt, että pienikin vastoinkäyminen vie todella syvälle vaikka normaalissa olotilassa (siis ei väsyneenä) asia ei varmasti tuntuisi yhtään missään. Tunteet nousee väsyneenä hyvin paljon helpommin pintaan.

Olen muuten oppinut arvostamaan yö-unia tämän vuoden aikana VALTAVASTI enemmän kuin ennen. Ennen jos nukkui huonosti niin useimmiten ainakin jonain viikonpäivänä pystyit nukkumaan vaikka päikkärit, mutta en muista sellaisiakaan nukkuneeni ikuisuuteen. Tai jos olisikin hetki levätä niin siitä tulisi niin järjettömän huono omatunto, kun tietää miten paljon hommaa on tekemättä. 

Raksalta kuuluu hyviä ja huonoja uutisia. Kummat ensin? No ne huonot ensin. Meidän kattopalkit on taipuneet, joka nyt sinällänsä on normaalia, mutta nyt odotellaan uusia lujuuslaskelmia, jotta saadaan tietää tarvitseeko rakenteita vahvistaa ennen kuin pääsemme jatkamaan. Olohuoneen ja keittiön välinen kattopalkki on taipunut eniten eli noin 10 mm, kun sallittu kyseiselle palkille sen pituudella on 15 mm. Ei oo kiva, että yläkerta alkaisi enemmänkin taipumaan.

Toinen huono uutinen onkin ollut tiedossa jo pidempään, mutta se on potuttanut niin paljon ettei siitä ole tehnyt mieli kirjoittaa yhtään mitään. Olkoon tämä muistutuksena ettei kukaan muu ainakaan tee samaa virhettä. Meille piti siis tulla kylpyhuoneeseen koko suihkuseinän (missä kaksi seinäsuihkua) levyinen syvennys shampoille ja muille purnukoille. Ennen valua, kun asensimme Vieser Line linjalattiakaivoa valun alle unohdimme totaalisesti jättää sen kymmenen senttiä lisää väliä seinän ja lattiakaivon väliin. 

Eipä siihen sitten suunnitelmien mukaista syvennystä tehdäkään. Mitään pienempiä "syvennyshyllyjä" emme ulkonäöllisten seikkojen vuoksi halua toteuttaa. Betonin auki piikkaaminen ja siirto ei tule kysymykseen sillä lattialämmitysputkeet menee sen verta läheltä. Kyseinen seinä on kantava joten sitä ei ihan noin vain lähetäkään muokkaamaan. Onneksi asioilla on tapana järjestyä. Meilläkin on toivonkipinä vielä onnistua. Kantavan seinän päätytolppia vahvistamalla ja niiden päälle asentamalla kertopuupalkin voisimme saada toteutettua syvennyksen. Peukut pystyssä, että saamme syvennyksen onnistumaan.

On meillä hyviäkin uutisia. Tällä viikolla on raksalla edistytty melkoisesti alakerran seinien levyttämisessä ja koko yläkerta saatiin eristettyä viikonlopun aikana. Alkukesänä sisäänmuutto voi olla realistinen. 






torstai 5. huhtikuuta 2018

Pääsiäisen raksailut



Mites Teidän pääsiäinen sujui? Toivottavasti rentouttavasti. Meidän pääsiäistä ei voi kutsua kovin rentouttavaksi, jos koko pääsiäisen aamusta iltaan vietti raksalla. Mutta raksalla hommat eteni ja se taitaa tällä hetkellä olla pääasia. "Lepäämään kerkeää, kun talo on valmis" vai miten se menikään.  Tiistaina oli kyllä ihana päästä töihin "lepäämään". Itse kun ei tee fyysistä työtä niin kyllä tuntui kropassa ahertaa raksalla monta päivää putkeen. Oli kyllä tarkoitus viettää pääsiäisenä vapaa-iltaa ravintolassa käyden, mutta taaskin raksa vei voiton ja ravintola-ilta jäi.

Kelit onneksi suosi paitsi pääsiäismaanantaina, kun masentavasti satoi se 20 cm lunta. Kelit suosi lomailijoitakin. Piti oikein pysyä poissa facebookista, kun suurin osa jakoi masentavan ihania ja aurinkoisia Lappi kuviaan. Kuvista ei mitenkään tullut hinkua Lappiin. Not. Olihan se jokapaikkaa kutittavien eristevillojen asentaminen melkein yhtä mukavaa puuhaa kuin Lapissa hiihtely. Päätimme, että ensi pääsiäisenä mekin olemme Lapin mökillämme.


Sähkötyöt, eristyshommat ja vähän iv-asennuksia oli pääsiäisen agendana. Eristyshommat jatkui ja jatkuu muuten vielä ensi viiikonloppunakin. Neliöitä sen verran että kyllähän sitä eristettävää riittääkin. Meillä tulee myös välikattoon eristeet äänieristykseksi. Harri jatkoi talon sähköjohdotuksia ja asennettiin pistorasioita. Kuinka vaikeaa voi muuten olla päättää pistorasioiden ja valokatkaisijoiden paikka. Luulet jo lyöneesi lukkoon paikan mihin se tulee,  kun toinen tulee kysymään jos sittenkin toiseen paikkaan. Loppuvaiheessa pistorasiat menivät "aivan sama mihin laitat sen" meiningillä.




"Ruokapöytä"
Meille ostettiin lähes kymmenen kilometriä sähkökaapelia. Eikös kuulosta ihan älyttömän suurelta määrältä? Lähes kymmenen kilometriä kaapelia luikertelee siis pitkin kotiamme, luulisi riittävän. Perjantaina kävi myös sähkömies paikalla kytkemässä sähkökeskuksen (ryhmäkeskuksen).

Oli myös aika päättää mm. ruokapöydän valaisimien paikat ja sen myötä ruokapöydän koko ja tarkka paikka. Voin kertoa, että tuhannen väsyneenä en ole hyvä tekemään lopullisia päätöksiä (kääk). Onneksi aina voi demonstroida ja niinpä rakentelimme meille sopivan kokoisen pöydän, jolla pystyimme helpommin hahmottamaan ruokapöydälle paikan. Kätevää, eikös.

Sellainen pääsiäinen. Meidän pääsiäisdinneri oli lähipizzeriassa, harmi kun unohtui valokuvata pääsiäisdinnerimme :) :) :)


Työnjohtajallamme oli hieman rankka pääsiäinen

sunnuntai 1. huhtikuuta 2018

Tervetuloa meille vol 2

Sitten olisi vuorossa meidän yläkerta ja kellaritilat.  Mikäli missasit videon alakerrastamme, löydät sen täältä. Videon avulla pääsee niin paljon paremmin näkemään tilat kuin valokuvin, joten haastankin muut kanssabloggaajat tekemään vastaavia "Tervetuloa meille" videoita. Olisi ihana kurkista myös muiden koteihin. Mikäli ette halua julkisesti jakaa videoita niin kuvatkaa ainakin itsellenne. Miten ihana näitä onkaan jälkikäteen katsella.