sunnuntai 25. helmikuuta 2018

Rakennusblogit päivitetty


Viime keväänä päivitetty listaus suomalaisista rakennusblogeista on pysynyt hyvin suosittuna, joten päivitin sinne myös kaikki uudet rakennusblogit. Mikäli kaipaat uutta luettavaa rakennusblogien saralla niin täältä löytyy (ja myös alta).  Ja jos joku tuleva rakentaja miettii blogin perustamista niin suosittelen ehdottomasti, varsinkin omatoimirakentajalle. Tulee hyvin arkistoitua pitkä projekti ja myös pitkän projektin tunneskaalat saa kirjattua muistiin. Linkkaathan oman blogisi, mikäli se ei vielä listalta löydy.

Suosittelen myös kääntymään Instagrammin puolelle, sieltä löytyy paljon mielenkiintoisia rakennusprojekteja kuvien ja tekstin muodossa. Meidänkin instagram päivittyy hyvin paljon blogia useammin, sitä pääsee seuraamaan täältä.



Rakennusvuosi 2018


Rakennusvuosi 2017

Rakennusvuosi 2016

Rakennusvuosi 2015

sunnuntai 18. helmikuuta 2018

Laminaatti kriiseilyä


Helpottuuko tämä päätösten teko ikinä? Meillä ei ainakaan ole helpottanut projektin edetessä yhtään. Täällä on lähiviikot vaikeroitu laminaatin sävyn valinnassa. Lattia on sen verran iso ala ja se vaikuttaa tilojen kokonaisilmeeseen erittäin radikaalisti. Onhan lattia sisustuksen perusta. Laminaatin valintaan on siis meillä käytetty todella paljon aikaa ja käyty hakemassa mallipaloja useamman kerran. Sitten voi taas miettiä, että miksi on niin hässäkkää koko ajan, kun laminaatin valintaan voi käyttää useita kymmeniä tunteja. Mikäli seinien sävyjen valinta on yhtä vaikeaa niin pulassa ollaan.

Ensin pitää toki valita itse lattiamateriaali. Meille valinta oli helppo. Parketti oli ehdoton nounou koiratalouteen, vinyyli tai korkkikaan ei vakuuttanut niin, että olisin valmis maksamaan niistä niin paljon enemmän ja testaamaan, kun kokemusta itsellä eikä lähipiirillä niistä ole. Laminaatti on siis ollut alusta asti itsestään selvä valinta. Meillä laminaatti on toiminut vallan loistavasti, joten miksi lähteä hyvää ja toimivaa vaihtamaan? Faktahan on myös se, että kun täytyy se yli 300 m2 lattiamateriaalia ostaa niin sillä hinnalla on melkoinen vaikutus. Melkoinen hintaero syntyy onko kyseessä neliöhinnaltaan 15 euron vai 50 euron lattiamateriaali (14,90 x 300 m2 = 4470 € vs 50 x 300 m2 =15 000 €).

Laminaateissa onkin sitten paaaaaljon valinnanvaraa. Luulisi jokaiselle löytyvän sopiva sävy. Me lähdettiin hakemaan vaaleaa tai oikeastaan hyvin vaalean harmaata , ajatonta,  1-sauvaista (sauvaisuus kertoo kuinka monesta rinnakkaisesta puupalasta lankun pintakerros on valmistettu) ja mahdollisimman leveätä mallia, mahdollisesti lankkulattiaa jäljittelevä. Me ollaan haettu mallikappaleita K-raudasta, Bauhausista sekä tilattiin Novafloorilta pari mallikappaletta. Ainakin näin Espoon myymälöissä Bauhausissa pantti laminaatin mallipalalle on viisi euroa per mallipala ja K-raudassa kymmenen euroa per mallipala kun taas Novafloor toimittaa kaksi mallipalaa ilmaiseksi. 

Me ollaan aina ensin tuijoteltu mallipaloja omassa kodissa, sen jälkeen viety tontille ja ihmetelty siellä. Muutama on näyttänyt hyvältä liikkeessä ja omassa kodissa, mutta tontille vietäessä on heti hylätty, muuttunut siellä liian kylmäksi sävyksi isojen ikkunoittemme edessä alla. Ne on ollut helppo karsia pois. Yhtään siniseen tai lilaan taittava lattia ei innosta. Sehän tässä jännittääkin, että mihin tahansa päätyy niin näyttääkö se yhtä hyvältä isommalla alalla. Onneksi voimme ostaa vaikka kymmenen neliötä alkuun ja laittaa lattiaan ja jos ei kolahda ollenkaan niin laittaa lattia vielä vaihtoon.

Tällä hetkellä "jatkossa" tontilla on seuraavat laminaatit. Sieltä on kyllä jo löytynyt oma suosikki, mutta mitään päätöstä ei ole vielä tehty. Ihmetellään nyt mallipaloja vielä parisen viikkoa tontilla ja muistetaan käydä eri valonmäärillä niitä ihmettelemässä. 




kuvat Bauhaus



kuvat Bauhaus


Cello Tammi Aspen (K-Rauta)

 kuvat K-Rauta

Manitoba Oak Tammi (K-Rauta) 


kuvat K-Rauta



kuvat K-Rauta

Parador Arctic Pine (Novafloor)

kuva erikoisparketti.fi 


kuva erikoisparketti.fi

keskiviikko 14. helmikuuta 2018

Ystävänpäivää


Ihanista ihaninta ystävänpäivää kaikille lukijoille. Ystävänpäivänä on tärkeä muistaa erikseen elämän tärkeitä henkilöitä; YSTÄVIÄ. Näin ystävänpäivänä hieman huono omatunto kolkuttaa. En valitettavasti ole viimeisen vuoden aikana ollut esimerkillisen hyvä ystävä. En ole samaan tapaan ollut läsnä ystävilleni. Olen joutunut sanomaan ei useammalle häppeningille, jossa olisin halunnut olla mukana tai tulemaan viimeisenä ja lähtemään ensimmäisenä kutsuilta. Onneksi olemme kuitenkin ehtineet iltoja myös ystäviemme kanssa vuoden aikana viettämään. Me molemmat tarvitsemme hetkiä ystävien kanssa jo ihan oman mielenterveytemmekin vuoksi. Niistä ei missään nimessä voi kokonaan tinkiä. Tinkiä pitää kuitenkin, sillä kuten kirjoitin meidän talo ei valmistu milliäkään, jos ei siellä olla rakentamassa. Olihan siellä alkuun tarkoitus olla työmiehiä apuna, mutta kuitenkin olemme päätyneet rakentamaan omin voimin (lukuunottamatta toki elementtien asetuksia).

Olen aina ollut sitä mieltä että aikaa ystäville on järjestettävissä jos haluaa järjestää. Edes teekupillisen verran. Nyt on kuitenkin ensi kertaa joutunut toteamaan, että sen teekupillisen verran aikaa ei olekaan enää niin helppo järjestää. Onneksi se kuitenkin edelleen on järjestettävissä. Nykypäivänä on onneksi myös sosiaalinen media, josta pääsee ystäviä seuraamaan vaikka se ei tietenkään ikinä tule korvaamaan fyysistä läsnäoloa. Ja on whatsapp, jossa voi äärimmäisen nopeasti päivittää kuulumiset tai vaikka äänittää kuulumiset. Välillä tiukempien rupeamien jälkeen tontilla soitto tai viestin kirjoittaminen voi kuitenkin tuntua yllättävän isolta ponnistukselta. Päivässä on kaksikymmentäneljä tuntia, mutta miksi tuntuu, että se ei riitä mihinkään. Olen myös yrittänyt rehellisesti kertoa ystävilleni, että oma arki on tällä hetkellä niin kaaoottinen, että tapaamisia ei ole niin helppo järjestää ja se voi vaatia hieman säätämistä, mutta ystävät ovat mielessä silti ihan joka päivä. 

Kyllähän sitä myös tällaisessa elämäntilanteessa huomaa ketkä on niitä tosiystäviä. Kultaa ovat ne ystävät, jotka sinnikkäästi pysyvät ystävinä myös raksa-ajan läpi. Jaksavat kuunnella ianikuisia kuulumisia raksalta, sillä eihän meidän elämässä tapahdu mitään muuta kuin raksaa tällä hetkellä. Joten mistäpä muusta sitä kuulumisia kertoilisi. Raksaa siellä, raksaa täällä. Voihan se kuulostaa jonkun korvaan todella tylsältä. Tai jaksaa kuunnella kuinka laminaattivalinnat aiheuttaa harmaita hiuksia, rakennuslupa ei vastannut odotuksia millään tavalla tai jaksavat kuunnella loputonta pohdintaa harmaan eri sävyistä. Niin parasta välillä saada täysin muuta ajateltavaa, joten pahoittelut kun en aina jaksa kaikille kertoa raksan kuulumisia, sillä välillä se vaan tulee korvista ulos. 

Ja kiitos ihanat ystäväni jotka jaksatte järjestää brunsseja ja illanviettoja, jotta pääsemme välillä irtaantumaan "valmiiseen pöytään". Puhumattakaan niistä kullanarvoisista ystävistä jotka ovat osallistuneet talkoisiin, lainanneet miehiään meille hommiin, tuoneet ruokaa, lenkittäneet koiria tai muuten vain pyyteettömästi elävät projektissa mukana ja jaksavat lähettää tsemppiviestejä. Ja kiitos ystävilleni, jotka jaksavat ahkerasti pitää yhteyttä vaikka myönnän, että oma yhteydenpitoni ei ole yhtä ahkeraa kuin ennen. Sitä ei ehkä uskokaan kuinka paljon yhteydenpito ja tsemppiviestit voi piristää.

Meille rakentuu hyvin iso koti ja toivottavasti saamme majoittaa meillä useita ystäviä tulevaisuudessa. Vierashuoneeseen tullaan panostamaan yhtä paljon kuin makuuhuoneeseen, ei mitään vuodesohvia vaan laadukas sänky. Haluan, että kotimme on myös ystävilleni paikka, johon on ihana tulla käymään ja viettämään aikaa, tietää olevansa tervetullut. Lupaan myös korvata ystävilleni tämän parivuotisen rupeaman ja järjestää talon valmistuttua useita illanistujaisia ja juhlia. 

Tänään iloitsen ystävistäni ja viikonloppuna pääsen nostamaan maljaa ystävieni kanssa.
Kiitos myös parhaalle ystävälleni rakkaalle aviomiehelleni,  joka jokaikinen päivä raataa talomme eteen.

tiistai 13. helmikuuta 2018

Meidän talo on 67 % valmis

Eikös kuulostakin aika hyvältä lukemalta? Toki tiedän että viimeinen 20 % voi olla aika hidasta. Ja meidän tapauksessa luulen että viimeisen 10 % valmistumiseen menee vielä monta vuotta. Meillä kaikki on tehty viimeisen päälle tähänkin asti, niin tehdään myös loppuun asti kaikki viimeisen päälle. 

En tiedä kuinka moni rakentaja käyttää valmiusastetodistusta rakentamisen aikana. Me pyydämme sen lähinnä pankkia varten ja onhan se myös mielenkiintoista kuulla missä vaiheessa näin niinkuin prosentillisesti mennään. Eli nostamme rakennuslainaamme valmiuastetodistusta vastaan. Toinen vaihtoehto on skannailla kuitteja, mutta itse koen ainakin helpommaksi toimittaa pankille valmiusastetodistuksen kuin lähteä tuohon kuittirumbaan. Eipä meidän ole kuin kolme kertaa tähän mennessä tarvinnut valmiusastetodistus toimittaa.

Täytyy myös kehua miten äärettömän helposti meillä on mennyt pankkimme kanssa. Vaihdoimme rakennuslainaa nostaessa Osuuspankkiin. Kaikki on sujunut niin hyvin heidän kanssaan ja joka kerta nostaessani lisää lainaa, laina on ollut seuraavana pankkipäivänä tililläni. Melkoisen nopeata toimintaa sanoisin. Itse kun aina myöhässä eräpäivien jälkeen lisää rahaa pankilta muistan nostaa niin helpottaa huomattavasti kun voi luottaa siihen että pankki ainakin siirtää rahat asap tilillemme.

Näistä prosenttilukemista siis jatkamme tällä viikolla hommia tontilla. Siellä on ollut täysin hiljasta pari viikkoa kun olemme remontoineet nykyistä kotia. Remontti on täällä kuitenkin todella hyvin edistynyt. Torstaina tulee reilu kymmenentuhatta kiloa kipsilevyä tontille. Kaikki meidän seinä- ja kattomateriaalit. Kipsilevyt eivät näillä keleillä voi olla yhtään ulkona. Ne onneksi saadaan nyt työnnettyä kurottajalla lavoilla kellariin. On kyllä melkoinen työ saada kymmenentuhatta kiloa levyjä kellarista yläkerroksiin. Eipä tarvitse salilla käydä varmaan lähiaikoina. Huoh.




keskiviikko 7. helmikuuta 2018

Hiljaista raksalla



Nämä kuvituskuvat eivät valitettavasti ole vielä raksalta vaan nykyisen kodin remontista. Meillä eletään lautakasan, mdf-levyjen, listojen, sirkkelin ja kaiken maailman muiden välineiden keskellä tällä hetkellä.

Sellainen huono puoli tässä omatoimirakentamisessa on, että kun ei meillä ole aikaa rakentaa taloa niin siellä ei tapahdu mitään. No nyt sitä aikaa ei ole ollut, joten hiljaista raksalla on ollut. Tällä hetkellä aikaa kuluu nykyisen omakotitalomme pintarempassa. Pikkuhiljaa alkaa olla viimeiset hetket laittaa nykyinen koti myyntiin ja sen myötä Harrin piti siirtyä tontilta kotiin remppaamaan vähäksi aikaa. Olisi se toki vähemmän stressaavaa, jos oma koti olisi myyty kun rakentaa . Meille vain oli ehdotonta, että emme halua muuttaa välissä mihinkään "väliaikaisasuntoon" vaan haluamme muuttaa nykyisestä suoraan uuteen.

Meillähän ei edelleenkään ole mitään aikataulua muutolle. Se varmastikin riippuu ja roikkuu paljolti myös siitä miten tämä nykyinen kämppä kaupaksi menee. Olisi hyvä pitää nykyinen sisustettuna myynnin ajan. Toisaalta kova hinku olisi heti päästä uuteen kotiin kun mahdollista. Heinäkuussa alkaa  myös rakennuslainamme lyhentäminen. Olisihan siinä vaiheessa jo kovin paljon mukavampi asua siinä kodissa mihin lovi palkasta hupenee. Tällä hetkellä vaan haaveilen hetkestä jolloin ei tarvitse elää raksan, remontin ja keskeneräisyyden keskellä. 

Toisaalta oma hyvinvointi edellä on mentävä, sillä jos jompikumpi meistä tässä nyt droppaa niin taitaa koko korttitalo sortua ja ei varmasti talo etene mihinkään. Valtava määrä päätöksiä pitäisi pikkuhiljaa saada tehtyä materiaalien osalta, mutta jotenkin tuntuu että tuntuu ylitsepääsemättömmän vaikealta tällä hetkellä. Onko tää sitä raksamasennusta sitten? Mistä saisi niitä kuuluisia lisätunteja vuorokauteen. Se helpottaisi huomattavasti. Tai toinen helpottava tekijä voisi olla jos pystyisin kloonaamaan tuon rakkaan mieheni, mutta sekään ei valitettavasti nykypäivänä ainakaan ole vielä mahdollista. 

Mitään huikeaa edistystä raksalla ei siis ole lähiviikkoina luvassa, mutta sisustuspäätöksiä sitäkin enemmän ja niistä infoa täällä piakkoin.